Puhdasta ja laadukasta vettä, olkaa hyvä

Tehokkaat puhdistusprosessit ja säännölliset laboratoriotutkimukset varmistavat, että Tampereen Veden tuottama talousvesi on laadukasta ja terveellistä niin ihmisille kuin sitä kuljettaville putkille.

Neste lasipulloissa Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kemian laboratorion pöydällä näyttää lähes samalta pieniä värieroja lukuun ottamatta. Näytteet on otettu vedenpuhdistuslaitoksilta ja pohjavedenottamoilta eri puolilta kaupunkia ennen ja jälkeen puhdistuksen. Ne on nyt analysoitu, ja tulokset on kirjattu tietojärjestelmään.
Talousveden laatu Tampereella täyttää hyvin sosiaali- ja terveysministeriön asettamat terveydelliset laatuvaatimukset ja käyttökelpoisuutta kuvaavat laatusuositukset.

– Vaatimukset ovat terveysperusteisia eli vedestä mitataan mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten koli- tai enterokokkibakteereja, tai kemiallisia aineita, kuten fluoridia tai nitraattityppeä. Mitään ei saa löytyä sellaisina määrinä, että niistä voisi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Suositukset puolestaan liittyvät veden esteettiseen laatuun, kuten ulkonäköön, eikä niillä ole terveyden kannalta merkitystä, kertoo laboratorioanalyytikko Sinikka Vilenius.

Veden laatua valvoo Tampereen kaupungin ympäristöterveys tarkkailuohjelman mukaisesti. Tampereen Veden käyttötarkkailu ja omavalvonta täydentävät viranomaisvalvontaa. Ruskon laboratoriossa käsiteltiin viime vuonna noin 5 200 näytettä raakavesilähteistä, puhdistusprosessin eri vaiheista ja verkostosta. Niistä tehtiin yli 22 700 määritystä. Lisäksi laitoksilla olevat jatkuvatoimiset automaattiset mittarit mittaavat veden laatua.

Suurin osa raakavedestä tulee järvistä

Noin 70 prosenttia Tampereen talousvedestä tuotetaan pintavedestä – pääosin Roineen vedestä – ja puhdistetaan Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella. Kun Kaupinojan laitoksen saneeraus ja laajennus valmistuvat, se alkaa toimia toisena päävedenpuhdistuslaitoksena. Vesi tulee sinne Näsijärvestä, kuten myös pienempiin Kämmenniemen ja Polson laitoksiin.

Käyttöinsinööri Sini Vuorinen kertoo, että Ruskossa raakaveteen lisätään ensimmäiseksi kalkkia ja hiilidioksidia happamuuden eli pH:n ja alkaliteetin säätöön. Rautasulfaatin tehtävä on saada järvivedessä oleva humus ja muut epäpuhtaudet saostumaan ja muodostumaan flokeiksi. Veteen pumpataan dispersiovettä, jonka pienet ilmakuplat tarttuvat flokkeihin ja nostavat ne veden pinnalle paksuna sakkana, joka huuhdotaan viemäriin.

Vettä desinfioidaan ja hapetetaan klooridioksidilla, ja alentunutta pH:ta nostetaan uudelleen kalkilla. Hiekkasuodatuksessa vesi suodattuu metrin paksuisen kvartsihiekkakerroksen läpi, jonne jäävät jäljellä oleva rauta ja mangaani. Aktiivihiilisuodatus puolestaan poistaa mahdolliset haju- ja makuhaitat. Lopuksi veteen lisätään klooria, ja sen pH:ta nostetaan kalkilla.

– Ennen johtamista verkostoon vesi desinfioidaan ultraviolettisäteellä, joka tekee vedessä vielä mahdollisesti olevat bakteerit ja virukset lisääntymiskyvyttömiksi. Säteilyn vaikutus on paikallinen, eikä siitä jää mitään veteen, Vuorinen selvittää.

Vain harjaantuneimmat haju- ja makunystyrät voivat erottaa, onko vesi tuotettu pinta- vai pohjavedestä.

Pohjavesi vähemmän käsiteltyä

Loput noin 30 prosenttia tarvittavasta raakavedestä tulee viidestä pohjavedenottamosta, jotka sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Mustalammella, Ylöjärven Julkujärvellä ja Hämeenkyrön Pinsiössä. Niiden vesi on jo sellaisenaan hyvää juomavettä, mutta Tampereella kaikki pohjavesi desinfioidaan kloorilla turvallisuussyistä. Raakavedestä poistetaan rautaa ja mangaania, ja sen laatu viimeistellään UV-desinfiointilaitteella ennen johtamista verkostoon.

Vain harjaantuneimmat haju- ja makunystyrät voivat erottaa, onko vesi tuotettu pinta- vai pohjavedestä. Kloori voi maistua pohjavedessä enemmän kuin pintavedessä, vaikka sitä käytetään pintaveden puhdistusprosessissa enemmän. Vedet eroavat myös lämpötilaltaan.

– Pohjavesi on pintavettä kylmempää, sillä se on tasaisesti 6–7-asteista ympäri vuoden. Pintaveden lämpötila puolestaan vaihtelee järviveden lämpötilan mukaan. Lisäksi syksyisin Roineen vedessä voi olla mutamainen tai kalamainen haju ja maku, jotka järvivedessä olevien levien hajoaminen saa aikaan. Puhdistusprosessissa aktiivihiilisuodatus kuitenkin poistaa nämä haitat, lisää Sinikka Vilenius.

Kemikaalit ihmisten ja putkien hyödyksi

Välillä kuluttajilta tulee palautetta kloorin mausta talous­vedessä. Kloorilla on kuitenkin tärkeä tehtävä. Se varmistaa, että vesi säilyy verkostossa hyvänä, eikä siinä pesi bakteereja tai viruksia.

– Tampereella on laaja vanha verkosto, ja kloori on oltava mitattavissa verkoston äärilaidoille asti, Sini Vuorinen korostaa.

Vedenpuhdistuksessa huomioidaan ihmisten terveyden lisäksi myös putkien kestävyys. Ruskossa prosessiin lisätään monessa vaiheessa kalkkia, jotta veden pH ja kovuus nousevat eikä vesi syövytä putkia. Tampereen Vesi toimittaa asiakkaille vain kylmän veden, joka lämmitetään kiinteistöjen omissa järjestelmissä. Vesilaitos ei voi taata, että lämmin vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Siksi esimerkiksi lämmintä vettä ei suositella käytettäväksi talousvetenä.

Käyttöinsinööri Sini Vuorinen tarkastaa prosessin klooridioksidin annostelun määrää.

Lue myös: Laki vaatii, kaupunki valvoo