Tarkkana pohjavesialueella!

Pohjavesien suojelu ja talousveden turvaaminen onnistuvat parhaiten ennakoimalla.

 Ympäristötarkastaja Sanna Markkanen seisoo Epilänharjulla silmältä piilossa olevan luonnonvaran päällä. Villilään asti ulottuvista pohjavesimuodostumista valmistetaan talousvettä kymmenille tuhansille ihmisille. Kaupungin toinen tärkeä pohjavesialue löytyy Messukylän Aakkulanharjulta.

– Historian kuluessa soraharjut ovat olleet hyvää maata rakentaa, joten niille on keskittynyt asutusta, teitä, rautateitä, teollisuutta ja polttoaineen jakeluasemia. Harjujen ja pohjaveden arvoa ei aina ole ymmärretty. Meidän sukupolvemme tehtävä on säilyttää kauniit harjut ja suojella pohjavettä seuraaville sukupolville, sanoo Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä työskentelevä Markkanen.

Asiaan on herätty vasta viime vuosikymmeninä. Ympäristönsuojelulaki kieltää pohjavesien muuttamisen ja pilaamisen; terveydelle ei saa aiheuttaa vaaraa tai uhkaa niitä saastuttamalla. Kaupunki edistää suojelua maankäytöllä ja ohjaa pohjavesiriskejä aiheuttavat uudet toiminnot ja laitokset pohjavesialueen ulkopuolelle. Lähes kaikki huoltoasemat Tampereen pohjavesialueella ovat joutuneet lopettamaan toimintansa ympäristölupien umpeutuessa.

– Isona haasteena on tiesuolaus, joka nostaa pohjavesialueiden suolapitoisuuksia. Ohitustiellä Aakkulan kohdalla suolaveden imeytyminen maaperään on jo estetty tien rakenteella. Katujen ja teiden suolausta ei voi turvallisuussyistä lopettaa. On olemassa korvaavia aineita, mutta ne ovat jopa 20 kertaa kalliimpia, Markkanen jatkaa.

Torjunta-aineet aiheuttavat pohjavedelle riskin. Sanna Markkanen kysyy, onko niiden käyttö kotipihassa tarpeen.

Maanalaiset öljysäiliöt erityisriskinä

Yksi suurimmista riskeistä pohjavedelle aiheutuu maanalaisista lämmitysöljysäiliöistä. Ajan mittaan ne saattavat syöpyä puhki ja valuttaa öljyä maaperään. Pirkanmaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Perttu Mukkalan mukaan Tampereen pohjavesialueilla on kyseisiä säiliöitä vielä kymmeniä 1990-luvulla ja sitä aiemmin rakennetuissa omakotitaloissa.

Kiinteistönomistaja vastaa mahdollisista öljyvahingoista ja niiden korvaamisesta. Ison vuodon huomaa kasvavasta öljynkulutuksesta, mutta vuoto pienestä reiästä voi jäädä vuosiksi huomaamatta.

Vahinkoja estää parhaiten huoltamalla ja tarkastamalla öljysäiliön säännöllisesti. Viralliseen tarkastuksen tekee Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valtuuttama tarkastuslaitoksen ammattilainen.

Maanalaiset säiliöt pitää tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein.

– Maanalaiset säiliöt pitää tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein. Kun säiliölle tulee ikää, väli lyhenee viiteen vuoteen ja loppuvaiheessa pariin vuoteen. Tarkastuslaitos määrittää tarkastusvälin, Mukkala selvittää ja muistuttaa ottamaan asian esiin omistajanvaihdoksen yhteydessä.

Mukkala kehottaa kiinteistönomistajia huolehtimaan, että säiliön ylitäytönestin toimii ja että säiliön kyljessä on merkintä polttoainelaadusta. Täyttöyhde on hyvä pitää lukittuna täyttöjen välillä, etteivät ilkivallan tekijät pääse työntämään säiliöön mitään sinne sopimatonta.

Öljylämmitys on tehnyt tilaa maalämpöjärjestelmille. Niitä saa rakentaa pohjavesialueelle mutta vain luvanvaraisesti eikä liian lähelle vedenottamoita. Sanna Markkasen mukaan maalämpöönkin liittyy riskejä pohjavedelle.

– Kallioon porattu reikä voi muuttaa virtausolosuhteita, ja huonosti tiivistetty kaivo voi päästää likaista pintavettä pohjaveteen. Lämpöputkistossa kiertävää kemikaalia saattaa putkiston rikkoutuessa päästä pohjaveteen ja pilata sitä, joten on tärkeää huoltaa ja tarkkailla järjestelmää.

Perttu Mukkalan mukaan öljysäiliöt tulee huoltaa säännöllisesti.

Onko pakko käyttää torjunta-aineita?

Pohjavesialueilta otetuissa näytteissä häivähtää aika ajoin merkkejä torjunta-aineista. Ne ovat useimmiten peräisin maanviljelyksestä, vesakontorjunnasta ja kotipihoilta.

Markkanen herättää kysymyksen, onko torjunta-aineiden käyttö kotipihassa tarpeen. Jos niitä käyttää, on valittava pohjavesialueille sopivia aineita. Tieto löytyy pakkausmerkinnöistä.

Pohjavesialueella sijaitsevalla pihalla ei ole sallittua varastoida kemikaaleja tai vanhoja akkuja. Monelta on ehkä unohtunut, ettei autoja tai koneita saa pestä pesu- tai liuotinaineilla niin, että pesuvedet pääsevät maaperään.

Ilmoita vahingosta heti 112:een. Jos huomaa pohjavesialueella jotain ympäristölle haitallista, kuten vuotavia nestetynnyreitä tai -kanistereita, siitä pitää ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen numeroon 112. Nopea toiminta voi estää pohjaveden pilaantumisen.

– Vahingolta ei pidä sulkea silmiä eikä esimerkiksi omalla pihalla tapahtunutta vuotoa pidä piilotella, sillä se voi aiheuttaa lisää vahinkoa ja kustannuksia, Markkanen muistuttaa.

Mitä pohjavesi on?

Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä ja raot kallioperässä. Pohjavettä esiintyy maan uumenissa lähes kaikkialla. Vedenhankinnan kannalta merkittävimmät pohjavesivarastot on luokiteltu pohjavesialueiksi. Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara. Sitä muodostuu alueilla, joilla maalaji on karkearakeista ja huokoista, jolloin vesi pääsee siihen imeytymään. Sitä on harjujen hiekka- ja sorakerrostumissa, karkearakeisissa moreenikerrostumissa ja kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeissä. Pohjavesialueet ja pohjavedenottamon suoja-alueet on usein merkitty maastoon kylteillä.

Lähteet: Vesiensuojeluyhdistys ja Geologian tutkimuskeskus.