VesitehrasLogo

Tampereen veden asiakaslehti

1/2019

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Vesilaitos varautuu tulevaisuuteen

Tampereen Veden suunnitelmat ulottuvat vähintään kymmenen mutta jopa sadan vuoden päähän.

Miltä näyttää Tampereen vesihuolto 2020- luvun lopulla? Entä siitä eteenpäin? Tampereen Vesi on päivittänyt strategiansa, jotta se pystyy vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeisiin ja palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin ja kustannustehokkaammin. Vesilaitos haluaa olla alan edelläkävijä, toimia vastuullisesti ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia.

– Edellinen vuodelta 2014 oleva strategia on jäänyt ajasta jälkeen, ja sen tavoitteet ovat uudistamisen tarpeessa. Vesilaitoksen pitää olla koko ajan hereillä, sillä sen toimintaympäristö muuttuu niin Euroopan unionin, Suomen kuin Pirkanmaan tasolla. Tampereen Vesi ottaa ympäristön- ja ilmastonsuojelun vakavasti. Siitä huolehtiminen on strateginen tavoitteemme, sanoo Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Esa Kanerva.

Merkittävä muutos vesilaitoksen toiminnassa liittyy Pirkanmaan kaikkien aikojen suurimpaan ympäristöhankkeeseen eli Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n Sulkavuoren kalliopuhdistamon käyttöönottoon vuonna 2024. Sen myötä Tampereen Veden Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamot lakkautetaan.

– Meillä on onneksi pitkä aika sopeuttaa organisaatiota, eikä kukaan jää muutoksen vuoksi työttömäksi. Otamme jo nyt jokaisessa rekrytoinnissa huomioon sekä omat että keskuspuhdistamon tarpeet. Painopiste on moniosaajissa eli henkilöissä, jotka hallitsevat monenlaisia vesihuollon töitä.

Jätevedenkäsittely ei täysin katoa Tampereen Vedeltä, sillä se vastaa todennäköisesti jatkossakin Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamoista. Myös noin sata jätevedenpumppaamoa on tarkoitus jäädä sen vastuulle.

Kasvava kaupunki vaatii investointeja

Strategiassa huomioidaan vahvasti kaupungin väkiluvun kasvu yli 3 000 asukkaalla vuosittain.

– Vastaamme kehitykseen investoimalla merkittävästi uusien alueiden vesijohtoihin ja viemäreihin. Monilla muilla paikkakunnilla vesihuollon volyymi ei välttämättä jatkossa muutu, mutta Tampereella väestönkasvu on iso muutostekijä, huomauttaa Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela.

Osa investoinneista kohdistuu olemassa olevan vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. Jokelan mukaan Tampereen korjausvelkatilannetta parantaa se, että verkostoja on systemaattisesti saneerattu kaupunginosittain 1980-luvulta lähtien.

Monilla muilla paikkakunnilla vesihuollon volyymi ei välttämättä jatkossa muutu, mutta Tampereella väestönkasvu on iso muutostekijä.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana vesilaitos investoi vesihuollon infrastruktuuriin vuosittain noin 21 miljoonaa euroa, mikä on muutama miljoona vuodessa enemmän kuin tähän asti. Mistä rahat tulevat?

– Vesihuoltolain mukaan vesihuollon pitää elättää itsensä omilla taksoillaan, eli vedenkäyttäjät maksavat saamastaan ympärivuorokautisesta palvelusta. Emme siis käytä verovaroja, Jokela toteaa.

Lisää yhteistyötä yli kuntarajojen

Tampereen Vesi aikoo tulevaisuudessa lisätä seudullista yhteistyötä ympäristökuntien kanssa. Jo nykyisin se käsittelee kaikki Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven jätevedet sekä toimittaa talousvettä Pirkkalaan ja tarvittaessa Lempäälään, Nokialle, Kangasalle ja Ylöjärvelle.

Hyvä esimerkki uudesta yhteistyöstä löytyy Tampereen ja Kangasalan rajalla rakenteilla olevalta Ojala-Lamminrahkan alueelta. Tampereen Vesi tulee toimittamaan sinne veden, jonka Kangasalan Vesi jakelee asiakkaille. Jätevedet johdetaan Tampereelle.

Niin Tampereen seudulla kuin muualla Suomessa kuntien tiukka taloustilanne pakottaa jatkossa miettimään yhteistyön tiivistämistä vesilaitosten välillä.

Olisi hyvä selvittää, voidaanko tiiviimmällä yhteistyöllä vastata moniin taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin, jos yksi seudullinen organisaatio vastaa talous- ja jätevedestä.

– Olen tehnyt valtuustoaloitteen siitä, että selvitetään mahdollisuutta ja kuntien halukkuutta seudulliseen yhteistyöhön, kun keskuspuhdistamo valmistuu. Olisi hyvä selvittää, voidaanko tiiviimmällä yhteistyöllä vastata moniin taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin, jos yksi seudullinen organisaatio vastaa talous- ja jätevedestä, Kanerva toteaa.

Vettä monesta lähteestä

Toimintavarman vesihuollon ohje on, että vedenhankinnassa on olemassa ainakin kaksi päävesilähdettä. Tämä varmistaa, että vettä on saatavilla myös mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Nykyisin runsaat kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on valmistettu pintavedestä, ja vajaa kolmannes on pohjavettä. Tällä hetkellä pääpintavesilähteenä toimii Roine, jonka vesi käsitellään Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella. Kun Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus valmistuu, laitos alkaa toimia toisena päävedenottamona ja käyttää raakavesilähteenään Näsijärveä.

– Joskus kuulee ihmettelyä siitä, miksi vedentuotantokapasiteettia pitää olla niin paljon. Sen vuoksi, että jos vaikka raakavesilähteenä käytettävän järven vesi on tilapäisesti pilaantumisepäilyn takia käyttökelvotonta tai pintaveden puhdistuslaitos on muuten pois käytöstä, vettä pitää riittää asiakkaille. Tilanteessa, jossa vettä ei tule hanasta, ei enää kysellä, onko tuotantokapasiteettia riittävästi vai ei. Tällaiset asiat täytyy hoitaa hyvän sään aikana. Meidän pitää miettiä koko ajan kymmenien vuosien päähän, miten vedensaanti varmistetaan joka tilanteessa, Jokela painottaa.

Vuonna 1972 rakennettu Ruskon vedenpuhdistuslaitos alkaa tulla elinkaarensa päähän. Sen tulevaisuuteen ja alueen koko vedenhankintaan ja -käsittelyyn liittyy olennaisesti pitkään suunnitteilla ollut seudullinen tekopohjavesihanke Tavase.

– Käytämme Ruskoa niin kauan, kunnes sen tilalle tulee korvaava vedenhankintamuoto. Odotamme, että saamme tekopohjavesilaitokselle vesilain mukaisen luvan. Sen jälkeen Tampereen kaupunginvaltuusto tekee asiasta lopullisen päätöksen.

Kanerva kannattaa tekopohjavesihanketta, koska se tuo uudenlaisia mahdollisuuksia toimia poikkeusolosuhteissa.

– Tarvitsemme vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tuottaa vettä, sillä maailma tällä hetkellä on epävarma ja riskejä on ehkä enemmän kuin aikaisemmin, hän toteaa.

vesimiehet

Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela (vas.) ja johtokunnan puheenjohtaja Esa Kanerva ovat olleet vahvasti mukana uudistamassa liikelaitoksen strategiaa.

 

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa