VesitehrasLogo

Tampereen veden asiakaslehti

1/2019

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Pohjavesialueiden uusi suojelusuunnitelma valmistuu ensi vuonna

Kehitysinsinööri Tiiu Vuori Tampereen Vedeltä sekä Tampereen kaupungin ympäristötarkastaja Sanna Markkanenkertovat, että kaupunki seuraa pohjavesialueiden kehitystä aikaisempaa tehokkaammin tarkkailulla ja näytteenotolla.

Arvokkaasta vesipääomastamme huolehtiminen on jokaisen pohjavesialueella toimivan ja asuvan vastuulla. Suojelua edistetään eri toimijatahojen, viranomaisten ja asukkaiden kanssa laadittavalla suojelusuunnitelmalla, jonka päivitettävä versio tulee nähtäville ja kommentoitavaksi vuodenvaihteessa.

Edellinen suojelusuunnitelma on vuodelta 2011. Tampereen yleiskaava 2040 sekä Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ovat valmistuneet tämän jälkeen.

– Tampereella rakennetaan paljon. Uudet toimijat tarvitsevat ajantasaista tietoa ja ohjeistusta siitä, mitä rakentaessa pohjavesialueille on huomioitava, kertoo Tampereen kaupungin ympäristötarkastaja Sanna Markkanen viitaten esimerkiksi pohjavesialueella sijaitsevaan raitiotiehen.

– ELY-keskus on hyväksynyt uusia rajauksia pohjavesialueille tänä keväänä, mikä on yksi suunnitelman uusimisen syistä, kertoo Tampereen Veden kehitysinsinööri Tiiu Vuori.

Tampereen pääpohjavesialueet ovat Aakkulan harjulla sekä Epilän ja Villilän alueella jatkuen Nokian ja Ylöjärven rajalle. Alueet ovat laajentuneet Tahmelaan ja Kalevankankaalle.

– Geologian tutkimuskeskus on tehnyt rakenneselvitykset pohjavesialueista, mikä on lisännyt tietämystä alueista. Päivitetyt rajaukset perustuvat osittain näihin tutkimuksiin. Keinot ja syyt pohjavesien suojeluun eivät ole muuttuneet, jatkaa Vuori.

Asukkaiden toivotaan kommentoivan

Suunnitelmaa päivitetään isolla porukalla. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat edustus Tampereen Vedestä, kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä, kaavoituksesta, terveydensuojeluyksiköstä, hulevedet ja viheralueet -yksiköstä sekä ELY-keskuksesta. Muiden toimijoiden, kuten kaupungin kunnossapidon ja rakennusvalvonnan, ELY-keskuksen liikennepuolen, seurakunnan sekä pelastus- ja sähkölaitosten, kanssa asiaa mietitään työpajoissa.

Alkuvuodesta suunnitelma tulee kuultavaksi ja kommentoitavaksi kansalaisille. Kaupunki toivookin saavansa myös asukkaiden äänen kunnolla kuuluviin asiaan liittyen.

– Järjestämme kuulemisen lisäksi alkuvuodesta työpajan, Markkanen kertoo, ja toivoo asukkailta aktiivisuutta pohjavesien suhteen.

Elintärkeät pohjavedet

Tampereen vedenotosta 25–30% tulee pohjavedestä. Kuutiomääräisesti osuus on merkittävä. Kiitos harjualueiden, Pirkanmaan pohjavesitilanne on melko hyvä. Silti osa Tampereen alueenkin pohjavesistä on jo nuhraantunut kemikaaleista. Kerran pilatut pohjavedet uudistuvat hyvin hitaasti, jos ollenkaan.

– Meidän tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, ettemme pilaa tuhansien vuosien aikana syntyneitä harjuja ja niiden synnyttämää pohjavesivarantoa yhtään enempää ja vähennä pohjaveden määrää.

Kiitos harjualueiden, Pirkanmaan pohjavesitilanne on melko hyvä.

Asutuksen näkökulmasta isoimmat riskit ovat maanalaiset öljysäiliöt, maalämpökaivot ja jätevesien johtaminen. Jos öljysäiliön liitos irtoaa tai säiliöön tulee syöpymä, öljy on pian maaperässä. Jätevesijärjestelmien tonttijohtojen tulee olla tiiviitä ja torjunta-aineita käyttäessä tuoteseloste purkin kyljestä on syytä lukea tarkkaan. Pohjavesialueilla maalämmölle on haettava vesilain mukainen lupa, jota haettaessa kartoitetaan riskit.

– Poraaminen voi murjoa pohjavesikerroksia ja muuttaa virtaamia. Lisäksi putkiston sisällä kiertävä kemikaali on ympäristölle haitallista, Markkanen kertoo.

Jokaisen kansalaisten vastuulla on säilyttää kemikaalit ja jätteet turvallisesti ja viedä jätteet oikeisiin paikkoihin. Maahan kaadettu myrkky voi päätyä pohjaveteen.

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa