VesitehrasLogo

Tampereen veden asiakaslehti

1/2020

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Vesihuoltoverkosto vaatii saneerausta

Vesilaitosyhdistyksen selvityksen mukaan vesijohto- ja viemäriverkostoa tulisi saneerata Suomessa tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Tampereella on jo pitkään panostettu verkoston uudistamiseen.

Suomen vesihuollon investointitarpeet kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi, osoittaa Vesilaitosyhdistyksen tuore selvitys.

Kun vesihuollon kokonaisinvestoinnit olivat vuosina 2016-2018 keskimäärin 408 miljoonaa euroa vuodessa, vuosina 2020-2040 investointitarpeet lähes kaksinkertaistuvat 777 miljoonaan euroon vuodessa.

Suurimmat investointitarpeet aiheuttaa vesihuoltoverkoston ikääntyminen. Vesijohtoverkoston saneeraukset tulisikin noin kaksinkertaistaa ja viemäriverkoston saneeraukset noin kolminkertaistaa seuraavien 20 vuoden aikana.

Saneerausten määrää tulisi selvityksen mukaan kasvattaa pikaisesti, sillä tulevaisuudessa saneerausikään tulee entistä enemmän verkostoa. Verkostopituuden merkittävä kasvu on alkanut 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa ja jatkunut aina 2000-luvun alkuun saakka.

Tampereella verkoston uudistamiseen on panostettu jo pitkään

Verkostojohtaja Pekka Laakkonen Tampereen Vedeltä kertoo, että Tampereella on jo pitkään panostettu verkoston uudistamiseen.

– Pyrimme siihen, että saneeraamme vuosittain noin prosentin verkoston pituudesta. Tämä tarkoittaa, että sekä vesijohto- että viemäriverkostoa tulisi saneerata joka vuosi noin kahdeksan kilometrin verran, hän laskee.

Vuonna 2020 saneerausten määrä jää hieman alle prosenttiin verkoston pituudesta. Mukana on kuitenkin isojen runkoputkien saneerauksia, jotka aiheuttavat enemmän kustannuksia kuin pienempien putkien uudistaminen.

Vesihuoltoverkostoa ei saneerata vain putkien iän, vaan myös kunnon mukaan. Olosuhteet ja käytetyt materiaalit vaikuttavat siihen, kuinka kauan putket kestävät hapertumatta maan alla.

– Meillä on vanhaa hyvää putkea, jota ei tarvitse saneerata. Toisaalta meillä on olosuhteista tai materiaaleista johtuen huonompaa putkea, joka pitää saneerata aikaisemmin, Pekka Laakkonen vertaa.

Jos verkostojen uudistamiseen ei investoida riittävästi, siitä voi aiheutua asukkaiden vesihuoltoon monenlaisia häiriöitä: makuhaittoja, putkirikkoja, vesikatkoksia ja jätevesivuotoja.

– Kun saneeraamme vesijohto- ja viemäriverkostoa, luomme samalla varmuutta vesihuoltoon. Saneeraustyömaa voi aiheuttaa lyhyen katkoksen vedenjakeluun, mutta sen jälkeen pärjäämme uusilla putkilla taas kymmeniä vuosia, Laakkonen kuvailee.

Tutustu Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n teettämään selvitykseen verkossa: www.vvy.fi/ohjeet-ja-julkaisut/hallinto-ja-talous/vesihuollon-investointitarpeet-vuoteen-2040/

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa