VesitehrasLogo

Tampereen veden asiakaslehti

1/2018

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi helmikuussa Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon sijoituspaikaksi Sulkavuoren.

Seudullinen keskuspuhdistamo valmistuu suunnitelmien mukaan 2020-luvun alkuvuosina ja korvaa hankkeessa mukana olevien kuntien nykyiset pääpuhdistamot.

– Puhdistamon jatkosuunnittelu on nyt käynnissä. Siihen liittyy olennaisesti se, millainen organisaatio puhdistamon toteuttaa. Vaihtoehtoina on seudullinen kuntien omistama osakeyhtiömuotoinen vesihuoltolaitos, Tampereen kaupungin liikelaitos tai kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kevään aikana, valottaa Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen.

Päätökseen vaikuttavat muun muassa eri vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset vesi- ja jätevesimaksuihin. Kun toteutustapa on selvillä, alkavat yksityiskohtaiset keskustelut muiden mukana olevien kuntien eli Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kanssa.

Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto tekee lopullisen investointipäätöksen, kun lupa-asiat ovat kunnossa. Rakentamisen on arvioitu alkavan vuoden 2017 aikana. Se kestää noin viisi vuotta, josta louhintatyö vie noin kolme vuotta. Puhdistamon kustannusarvio on 257 miljoonaa euroa.

Kallion sisässä vakaat prosessiolosuhteet

Keskusjätevedenpuhdistamo rakennetaan kallion sisään. Kokemukset vastaavista puhdistamoista Helsingissä, Turussa, Lahdessa ja Tukholmassa ovat osoittaneet kalliopuhdistamojen olevan toimintavarmoja ja ympäristöystävällisiä.

– Kallion sisässä pystytään vakioimaan prosessiolosuhteet ja siten tehostamaan puhdistustehoa. Myös jätevedenpuhdistuksen haju- ja meluhaitat jäävät vähäisiksi. Esimerkiksi nykyisin Viinikanlahden jätevedenpuhdistamossa jätevedet käsitellään suurelta osin avoimissa ulkoaltaissa, joista hajut leviävät ympäristöön, Pesonen selvittää.

Sijoittamalla puhdistamo kallion sisään pystytään vakioimaan prosessiolosuhteet ja siten tehostamaan puhdistustehoa.

Uuden laitoksen maanpäällisiä rakenteita ovat vain valvomorakennus, lietteenkäsittelyrakennus ja piippu. Hajua tuottavat prosessivaiheet sijoitetaan maan alle, ja niistä poistettava ilma johdetaan hajunpoistolaitteistoihin. Mikäli liete poltetaan puhdistamon polttolaitoksessa, hajuja sisältävät ilmamassat johdetaan polton kautta, eivätkä ne leviä ulkoilmaan.

Kallioperän laatua ja soveltuvuutta puhdistamon rakentamiseen on tutkittu kattavasti esi- ja yleissuunnitteluvaiheissa. Tutkimuksia tehdään vielä lisää ennen varsinaisen rakennussuunnittelun aloittamista, jotta voidaan ennakoida muun muassa lujitus- ja tiivistystarvetta ja sitä kautta kustannuksia.

Ympäristövaikutukset selvitetty tarkkaan

Hankkeen rakennusaikaiset ja käytön aikaiset haitat on arvioitu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Siinä on otettu huomioon meluvaikutukset sekä vaikutukset muun muassa liikenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, ilmastoon ja maaperään.

Rakentamisen aikana ympäristön kannalta merkittävin tärinä syntyy louhintaräjäytyksistä, joita on muutamia kertoja päivässä aamulla ja illalla ja jotka kestävät muutamia sekunteja. Moni asukas Sulkavuoren lähistöllä on ehkä huolissaan käytön aikaisista hajuhaitoista.

– Esimerkiksi asutuksen keskellä sijaitsevien Turun Kakolanmäen ja Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoiden lähialueilta ei ole tullut valituksia hajusta, Pesonen rauhoittelee.

Puhtaampaa puhdistettua jätevettä vesistöön

Hatanpäällä maan alle jäävistä pääviemäreistä jätevedet johdetaan Sulkavuoren jätevedenpuhdistamolle lähes kolmikilometrisessä kalliotunnelissa. Puhdistetut jätevedet johdetaan toisessa kalliotunnelissa Sulkavuoresta Vihilahteen ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen.

Keskuspuhdistamon puhdistama jätevesi on nykyiseen verrattuna puhtaampaa ja täyttää jätevedenpuhdistuksen kiristyvät käsittelyvaatimukset. Nykytilanteeseen verrattuna biohajoavan orgaanisen aineen (BOD), fosforin ja typen sallittu enimmäispitoisuus laskee puhdistetussa jätevedessä. Kokonaistypen vähenemä kasvaa 70 prosenttiin, mikä alentaa selvästi kokonaistyppipäästöjä vesistöön.

– Sulkavuoren puhdistetut jätevedet puretaan etäämmälle lahtialueista kuin nykyisissä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoissa. Purkupaikan muutoksesta johtuen vanhojen puhdistamoiden lähialueiden veden hygieeninen laatu paranee nykytilanteeseen verrattuna, Pesonen selvittää.

Puhdistetut jätevedet johdetaan väliveteen, jolloin purkupaikan lähialueella esiintyvät mahdolliset hygieeniset haitat eivät esiinny pintavedessä. Veden virtausolosuhteita on Pyhäjärvessä ja siitä eteenpäin virtaavassa vesistössä selvitetty vesistömallinnuksella ympäristövaikutusten arvioinnin eri vaiheissa.

Miksi tarvitaan keskusjätevedenpuhdistamo?

  • Valtaosa Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevesistä – noin 300 000 henkilön jätevedet – käsitellään nykyisin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoissa Tampereella sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamossa. Tampereella käsitellään jo nyt 96 prosenttia keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevien kuntien jätevesistä.
  • Nyt käytössä olevia puhdistamoitaon vuosikymmenien mittaan laajennettu ja niiden teknologiaa uudistettu, mutta tulevaisuudessa niiden käsittelykapasiteetti ja puhdistusteho eivät enää riitä. Seudun väestömäärän ennustetaan kasvavan 90 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä, mikä nostaa jätevesien määrän 1,4-kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Myös vesistöön päästettävien jätevesien puhdistusvaatimukset kiristyvät, eli puhdistustuloksen on oltava nykyistä parempaa.
  • Keskuspuhdistamo myös alentaa kuntien jätevedenpuhdistuksen käyttö- ja kunnossa-pitokustannuksia sekä vapauttaa nykyisten jätevedenpuhdistamoiden alueita muuhun maankäyttöön

 

vesitehras kansi 18 01

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa