VesitehrasLogo

Tampereen veden asiakaslehti

1/2018

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Mikä olisi parempaa liikuntaa ikääntyville nivelille kuin vesijumppa iloisessa seurassa? Samalla kun Liisa, Mirja, Sirpa ja muut rouvat nauttivat vesijumpasta Pyynikin uimahallissa, viisi isoa suodatinta puhdistaa vettä uimahallin kellarissa.

Nyt oikein kunnolla päät pyörälle!

Parikymmentä vanhempaa rouvaa ja yksi herrasmies pyörähtelevät altaassa iskelmämusiikin tahdissa. Sitten tehdään sammakkohyppyjä, hiihdetään ja pyöritellään käsiä veden alla.

Menossa on senioreiden vesijumppa Pyynikin uimahallissa Tampereella. Liikunnanohjaaja Karita Velling kehottaa seuraavaksi nostamaan varpaita lähelle veden pintaa.

Sirpa Jäppistä ja Mirja Koskista naurattaa.

– Tänne tullaan joka maanantai vaikka pää kainalossa. Liikunta on tässä iässä tärkeää, ja vedessä jäsenet eivät tule kipeäksi, Mirja Koskinen kertoo.

Sirpa Jäppinen nyökyttelee vieressä: vesijumppa on erinomaista liikuntaa nivelille. Täällä näkee myös tuttuja, hän lisää.

Viereisessä altaassa kuntouimarit kiertävät omaa rataansa. Eniten tungosta on kuitenkin vesijuoksijoiden radalla, josta Seija Anttila juuri nousee ja lähtee kohti pesuhuonetta. Hänkin osallistui ensin vesijumppaan ja jäi vielä sen jälkeen hetkeksi juoksemaan harjoitusaltaaseen.

– Tänne tulee aina mielellään. Minulla on nivelrikkoa, joten vedessä jumppa on paljon helpompaa kuin kuivalla maalla, Seija Anttila kertoo.

Terveyshyötyjä ja sosiaalisuutta

Liikunnanohjaaja Karita Velling kertoo, että ikäihmisten vesi-liikuntaryhmät ovat Tampereella todella suosittuja. Kaikki eivät ole mahtuneet mukaan, vaikka ryhmiin on otettu jumppaajia ylipaikoille.

– Vesiliikunnan terveyshyödyt ovat ikäihmisille ykkösasia, mutta hyvänä kakkosena tulee sosiaalinen kanssakäyminen, Velling huomauttaa.

– Monilla ei ole läheisiä, jotka kävisivät heitä katsomassa. Uimahallissa käyminen ja samanhenkisten ihmisten tapaaminen on heille tärkeä tapahtuma.

Velling itse ei muistaa aikaa, jolloin hän ei olisi uinut. Tyttö oppi uimaan jo kolmevuotiaana, kun perhe vietti kesälomaa järven rannalla. Neljävuotiaana hän lähti mukaan lasten Vesipeuhula-toimintaan, ja vähän isompana hän jatkoi kilpauinnin pariin.

Nykyisin Velling työskentelee liikunnanohjaajana Tampereen kaupungilla. Työhön kuuluu erilaisten uimakoulujen ja vesiliikuntaryhmien vetämistä.

– En osaa sanoa, mikä vedessä kiehtoo, koska se on minulle niin luonnollista. Olen kasvanut uimaan ja olemaan vedessä, Velling pohtii.

Tänne tullaan joka maanantai vaikka pää kainalossa. Liikunta on tässä iässä tärkeää, ja vedessä jäsenet eivät tule kipeäksi.

Koneet humisevat kellarissa

Pyynikin uimahalli on yksi Suomen ensimmäisiä uimahalleja: se otettiin käyttöön jo vuonna 1956. Syksyllä 2012 se avasi ovensa täydellisesti uudistettuna. Myös hallin vedenkäsittelyjärjestelmä uudistettiin tuolloin.

Samalla kun Mirja, Sirpa ja muut rouvat nauttivat altaassa vesijumpasta, viisi isoa suodatinta puhdistaa uimahallin kellarissa vedestä epäpuhtauksia.

– Joskus ihmiset kysyvät, vaihdatteko uima-altaiden veden öisin. Niin ei sentään tehdä, vaan sama vesi kiertää puhdistusprosessin kautta takaisin altaisiin, kertoo konemestari Jarmo Levonen, joka vastaa Tampereen kaupungin uimahallien tekniikasta.

Alhaalla uimahallin kellarissa kuuluu koneiden tasainen humina. Betonisen seinän takana ovat tasausaltaat, joihin vesi ohjautuu uima-altaista loiskekourujen kautta. Tasausaltaista pumput imevät vettä korisuodattimeen, joka suodattaa vedestä karkeat epäpuhtaudet.

Korisuodattimesta vesi pumpataan monikerrossuodattimiin, joissa vettä puhdistavat erilaiset hiekkakerrokset sekä antrasiitti-hiilikerros. Lisäksi vesi ohjataan aktiivihiilisuodattimen läpi.

Lopuksi vesi lämmitetään ja syötetään takaisin altaisiin. Samalla mukaan lisätään uutta, raikasta vettä. Puhdistusprosessin etenemistä voi seurata valvomon tietokoneen ruudulta.

Uimaveden puhtautta seurataan

konemestariIhan sellaisenaan vesijohtovesikään ei käy uimavedeksi. Veden happamuus- eli pH-arvo tulee ensin laskea kemikaaleilla kahdeksasta noin seitsemään. Lisäksi veteen lisätään natriumhypokloriittia eli nestemäistä klooria, joka torjuu veden kautta tarttuvia tautimikrobeja.

Jotta veden kautta ei pääse leviämään tarttuvia tauteja, uimavedessä täytyy aina olla tietty määrä vapaata klooria.

– Veden laatua seurataan tarkasti, ja tutkimustulokset tuodaan joka viikko uimahallin ilmoitustaululle, Levonen kertoo.

Vedestä seurataan bakteeripitoisuutta, vapaan ja sidotun kloorin määrää, happamuutta, sameutta ja urean määrää. Sidottuja klooriyhdisteitä saa olla vedessä vain vähän, sillä ne kertovat veden likaisuudesta.

Pseudomonas aeruginosa on tulehduksia aiheuttava bakteeri, jota uimavedestä ei saa löytyä yhtään. Jos sitä löytyy, uimahalli täytyy sulkea ja desinfioida.

– Pyynikin uimahallissa bakteeria ei ole onneksi ollut, mutta muissa Tampereen halleissa sitä on joskus tavattu. Silloin hallissa on yleensä tehty tehoklooraus yön aikana, Jarmo Levonen kertoo.

Suodattimetkin täytyy pestä

Kerran viikossa monikerrossuodattimien virtaus pysäytetään, suodattimien massat pestään ja suodattimet ilmataan. Suodattimiin kertyy yllättävän paljon likaa.

– Pesuvesi tulee todella likaiseksi. Ne, jotka eivät peseydy ennen altaaseen menoa, voisivat tulla joskus katsomaan sitä, konemestari naurahtaa.

Suodattimet pestään allasvedellä, jolloin altaisiin saadaan saman verran puhdasta vettä tilalle. Vettä kuluu yhden suodattimen pesuun 10 – 20 kuutiota eli 10 000–20 000 litraa.

Otsonointia ei enää Tampereen uimahalleissa käytetä. Se on Levosen mukaan tehostuskeino, jos vettä ei muuten saada pysymään puhtaana.

– Otsoni on myrkyllinen kaasu, jonka käyttö vaatii erityisiä laitteistoja ja turvallisuusselvityksiä. Meillä on riittänyt, että vesi puhdistetaan monikerrossuodattimilla, joissa on mukana aktiivihiilisuodatin.

Suodattimien pesuvesi tulee todella likaiseksi. Ne, jotka eivät peseydy ennen altaaseen menoa, voisivat tulla joskus katsomaan sitä.

Virkistynyt ja reipas olo

Palataanpa vielä hetkeksi altaaseen, jossa senioreiden vesijumppa on loppusuoralla. Lihakset on nyt lämmitelty ja nivelet vetreytetty. Lopuksi potkutellaan tangoilla ja venytellään jäseniä.

Sirpa Mäkelä jatkaa jumpan jälkeen vielä vesijuoksulla. Hän alkoi käydä uimahallissa pari vuotta sitten, kun hän oli jäänyt eläkkeelle.

– Tämä on aivan mahtava liikuntamuoto, vesi on ihana elementti. Uinnin jälkeen on aina virkistynyt ja reipas olo, Sirpa Mäkelä kuvailee.

Liisa Löyttyniemi aloitti vesiliikunnan jo ennen eläkkeelle jäämistään. Nykyisin hän käy Pyynikin uimahallissa kahdesti viikossa.

– Vesiliikunta on todella tärkeää meidän ikäisille, aivan elinehto, hän kiteyttää.

Useimmat jumppaajat lähtevät kohti pesuhuonetta ja saunaa. Ensi maanantaina tullaan taas uudestaan, totta kai.

Jokainen kävijä kuluttaa 130 litraa vettä

Jokaista uimaria, vesijumppaajaa ja -juoksijaa kohti Pyynikin uimahallissa kuluu noin 130 litraa vettä. Altaisiin syötetään uutta, raikasta vettä noin 30 litraa kävijää kohti, ja lisäksi vettä kuluu mm. suihkuttelussa, siivouksissa ja suodattimien pesussa. Haihtuminenkin kuluttaa vettä yllättävän paljon, satoja litroja tunnissa. Ja karkaapa vettä altaista myös märkien uima-asujen mukana.

Pyynikin uimahallissa käy noin 160 000 kävijää vuodessa. Se tarkoittaa, että vettä kuluu noin 22 000 kuutiota joka vuosi. Vesimäärää voi suhteuttaa siihen, että Pyynikin uima-altaisiin mahtuu yhteensä 1 250 kuutiota vettä. Uimahallissa kuluu siis vuosittain vettä lähes 20 kertaa altaiden vesimäärän verran.

Kaikissa Tampereen uimahalleissa luvut ovat vielä suurempia. Kun remontti Tampereen uintikeskuksessa Kalevassa valmistuu, kaupungin neljä uimahallia kuluttaa yhteensä vuodessa noin 84 000 kuutiota vettä. Käypä halleissa paljon vesi-liikunnan harrastajiakin: pukuhuoneiden portit aukeavat noin 710 000 kertaa vuodessa. Tästä Tampereen uintikeskuksen osuus on noin 370 000 kävijää, Hervannan uimahallin osuus 60 000 kävijää ja Tesoman uimahallin osuus 120 000 kävijää.

Pyynikillä uimareiden käytössä on 25 metriä pitkä harjoitusallas, monitoimiallas, kylmävesiallas, poreallas ja lasten kahluuallas. Virkistävän vesiliikunnan jälkeen voi rentoutua saunan lämmössä ja nauttia vaikka pullakahvit aulan pienessä kahviossa.

vesitehras kansi 18 01

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa