VesitehrasLogo

Tampereen veden asiakaslehti

1/2018

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Noin 80–90 prosenttia vesihuoltolaitokselle tulevista kustannuksista aiheutuu vesihuoltoverkostosta, vaikkei vettä kulutettaisi yhtään tai tuotettaisi jätevettä.

Vesihuolto vie suomalaisperheen keskimääräisistä kulutusmenoista vuosittain vajaan prosentin. Se on halpa hinta palvelusta, joka on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa.

Moni kuluttaja ehkä miettii, mikä vesihuollossa oikein maksaa. Raakavettähän Suomessa riittää järvissä ja pohjavesissä ilmaiseksi.

– Kustannukset eivät synny tuotteesta vaan palvelusta, jota tuotetaan ympäri vuorokauden. Vesihuoltopalvelu on useimmille asiakkaille täysin näkymätöntä silloin, kun se toimii, sanoo Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n apulaisjohtaja Mika Rontu.

Vesihuoltolaitokselle tulee eniten kustannuksia maan alla kahden metrin syvyydessä sijaitsevasta omaisuudesta eli vesi- ja viemärijohdoista. Noin 80–90 prosenttia vesihuoltolaitokselle tulevista kustannuksista aiheutuu vesihuoltoverkostosta, vaikkei vettä kulutettaisi yhtään tai jätevettä tuotettaisi yhtään.

Laajoja vesijohto- ja viemäriverkostoja on ylläpidettävä ja saneerattava, jotta palvelu toimii keskeytyksettä kaikissa tilanteissa. Hyvä vesihuolto turvaa terveyden ja puhtaan ympäristön.

Tuloina asiakasmaksut

Vesihuolto kuuluu yhteiskunnan peruspalveluihin, ja pidämme sitä itsestäänselvyytenä. Kaikki siihen liittyvät investointi- ja käyttökustannukset – veden hankinta, käsittely ja johtaminen, viemäröinti, jäteveden puhdistus sekä lietteen käsittely – katetaan asiakkailta perittävillä vesihuoltomaksuilla.

– Lain mukaan vesihuoltolaitoksen maksujen on vastattava kustannuksia, ja laitoksen on tultava toimeen asiakkailta saaduilla maksuilla. Ne on käytettävä omaan toimintaan ja sen kehittämiseen, Rontu selvittää.

Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Kunnallisen vesilaitoksen kohdalla se tarkoittaa, että omistaja eli kunta saa tiettyä korkoa verkostoihin ja laitoksiin sijoittamilleen rahoille. Käytännössä useimmat vesihuoltolaitokset tulouttavat ylijäämän omistajilleen.

Keskimäärin 93 senttiä vuorokaudessa per henkilö

Vesihuoltolaitos perii asiakkaalta vedestä ja jätevedestä käyttömaksua, joka perustuu asiakkaan käyttämään vesimäärään. Sekä veden- että jäteveden käyttömaksut määräytyvät vesimittarin lukeman perusteella. Muita vesihuollosta perittäviä maksuja ovat kiinteistön liittyessä maksettava liittymismaksu ja kuukausipohjainen perusmaksu. Lisäksi maksuja voi syntyä esimerkiksi kaukoluettavan mittarin vuokrasta, vesimittarin tarkistuksesta ja erilaisista muista toimenpiteistä, kuten tonttijohdon avaamisesta.

– Vesihuolto on Suomessa kustannustehokasta ja edullista. Litra vettä maksaa keskimäärin alle 0,6 senttiä kotiin tuotuna ja pois vietynä. Keskimääräinen maksu vesihuoltopalveluista on noin 93 senttiä vuorokaudessa per henkilö, Rontu sanoo.

Muutama vuosi sitten tehdyn Tilastokeskuksen laskelman mukaan kotitalouksien keskimääräisistä vuosikulutusmenoista upposi vesihuoltomaksuihin 0, 91 prosenttia, kun taas puhelin- ja internetkulut veivät 2,16 prosenttia.

Vesihuolto on Suomessa kustannustehokasta ja edullista. Litra vettä maksaa keskimäärin alle 0,6 senttiä kotiin tuotuna ja pois vietynä.

Tiedot julki netissä

Suomessa ei ole viranomaista, joka valvoo vesihuolto-laitosten hinnoittelua, kuten Energiavirasto valvoo sähkön hintaa. Ronnun mukaan valvontamekanismista puhuttiin pitkään, kun vesihuoltolakia vuonna 2014 uudistettiin. Laissa kuitenkin päädyttiin julkisuusvalvontaan.

– Tämän vuoden alusta lähtien kaikkien vesihuoltolaitosten tulee toimittaa tietoja maksuistaan, toiminnastaan ja taloudestaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään vesihuollon VEETI-tietojärjestelmään. Se on tarkoitus avata netissä kaikille nähtäville loppuvuoden aikana.

 

vesitehras kansi 18 01

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa