Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Tekopohjavesi – mitä, miten ja miksi?
Tekopohjavesi – mitä, miten ja miksi?

Tekopohjavesi – mitä, miten ja miksi?

Kun pohjaveden luontaista muodostumista nopeutetaan, syntyy tekopohjavettä.

Jos olet käynyt Turun seudulla ja taltuttanut janoasi paikallisella kraanavedellä, olet juonut tekopohjavettä. Huomasitko siinä kenties jotain erityistä? Tuskin, sillä asiantuntijoiden mukaan aistinvaraisesti on suorastaan mahdotonta erottaa tekopohjavettä pohjavedestä tai pintavedestä puhdistetusta juomavedestä.

Suomessa on käytössä 26 tekopohjavesilaitosta, jotka tuottavat noin 15 prosenttia vesilaitosten jakamasta vedestä. Meillä tekopohjavettä on muodostettu 1970-luvulta lähtien, ja Ruotsissa sitä on tehty jo yli sadan vuoden ajan.  Tekopohjaveden käyttöön on siirtynyt muun muassa yllä mainittu Turun seutu. Siellä valmistuu vuosittain noin 23 miljoonaa kuutiota tekopohjavettä 300 000:lle veden kuluttajalle.

Lähteinä pohja- tai pintavedet

Vesijohtoverkossa kulkeva vesi voi olla peräisin monesta eri lähteestä. Paikallinen vesilaitos pumppaa raakavedeksi soveltuvaa pohjavettä tai pintavettä ja käsittelee sen niin, että vesi on terveellistä ja raikasta. Suomen vesihuoltolaitosten toimittamasta talousvedestä suurin osa, noin 75 prosenttia, on pohjavettä tai tekopohjavettä ja loput pintavedestä valmistettua.

Tampereella noin kolmannes talousvedestä on peräisin pohjavedestä ja kaksi kolmannesta valmistetaan pintavedestä.

Paras raakavesilähde on pohjavesi. Se on usein niin puhdasta ja laadukasta, ettei se vaadi muuta käsittelyä kuin happamuuden säädön ja desinfioinnin ennen vesijohtoverkostoon johtamista. Lisäksi se sisältää sopivasti maaperästä liuenneita mineraaleja. Joskus pohjavedestä joudutaan poistamaan rautaa tai mangaania.

Tampereella noin kolmannes talousvedestä on peräisin pohjavedestä ja kaksi kolmannesta valmistetaan pintavedestä.

Pintavettä saadaan järvistä ja joista, joiden vesi käsitellään tehokkaalla ja monivaiheisella prosessilla talousvedeksi. Tampereella pintavesilähteinä toimivat Roine ja Näsijärvi.

Tekopohjavesi suodattuu soraharjun läpi

Jos pohjavettä ei synny tarpeeksi eikä se riitä suuren kaupungin vedentarpeeseen, voidaan avuksi ottaa tekopohjavesi.

Tekopohjavesilaitosta ei voi rakentaa minne tahansa, vaan maa-aineksen on oltava sille sopivaa. Jääkauden muokkaamat soraharjut tarjoavat tekopohjaveden muodostumiseen erinomaisen alustan. Teoriassa Suomen pinta-alasta alle viisi prosenttia sopii tarkoitukseen, mutta käytännössä sopivia, kohtuullisen matkan päässä käyttäjistä sijaitsevia alueita on harvassa. Alue ei voi sijaita liian kaukana, koska kalleinta investoinnissa on veden kuljettamiseen tarkoitettujen siirtolinjojen rakentaminen.

Tekopohjavesi vastaa laadultaan luontaista pohjavettä eli on aivan yhtä turvallista ja hyvää käytettäväksi.

Tekopohjaveden muodostamisessa pohjaveden määrää lisätään nopeuttamalla luontaista pohjaveden muodostumisprosessia. Vesi imeytetään maahan – soraharjuun – erityisestä imeytyskaivosta tai -altaasta tai sadettamalla sitä maan pinnalle. Vettä hyvin läpäisevillä ranta-alueilla voidaan käyttää myös niin sanottua rantaimeytystä. Siinä pintavesi imeytyy maaperään suoraan järven tai joen pohjan läpi.

Harjuun imeytetään yleensä järvivettä, joka puhdistuu maaperässä tapahtuvissa luonnon omissa prosesseissa, kun vesi kulkee imeytysalueilta kaivoille.

Tekopohjavesi otetaan maasta kaivojen avulla aivan kuten tavallinenkin pohjavesi. Se vastaa laadultaan luontaista pohjavettä eli on aivan yhtä turvallista ja hyvää käytettäväksi.

pohjavesikaavio

Periaatekuva tekopohjaveden valmistamisesta sadetusimeytyksellä. Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksessa tullaan käyttämään kaivo-, sadetus ja allasimeytystä. (Kuvan alkuperäinen lähde: Turun Seudun Vesi Oy)

Ympäristöystävällinen käsittelytapa

Tekopohjaveden muodostaminen on ympäristöystävällinen tapa käsitellä vettä, sillä se kuluttaa huomattavasti vähemmän kemikaaleja kuin kemiallinen pintavedenkäsittely. Saostuskemikaalia ei tarvita ollenkaan. Myös pintavedenkäsittelystä syntyvien huuhtelu- ja pesuvesien määrä vähenee merkittävästi.

Tekopohjaveden käyttö lisää vedenhankinnan toimintavarmuutta kriisitilanteissa, jos esimerkiksi pääasiallinen raakaveden lähde on pois käytöstä tai sen vesi jostain syystä käyttökelvotonta. Maaperässä vesi on myös paremmassa suojassa ilmaperäisiltä saasteilta kuin järvissä.

Lähteet: vesi.fi, tavase.fi, harjureitti.fi, Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja Petri Jokela