Verkostosuunnittelu ulottuu 2040-luvulle

Kun Jouni Hyypiä siirtyi Tampereen Veden tekniseksi johtajaksi, hän vaihtoi toiselle puolelle pöytää konsultista tilaajaksi.

Vesitalon aulassa Viinikankadulla on autiota. Korona sulki Tampereen Veden asiakaspalvelupisteen, ja osa työntekijöistä tekee lokakuun alkupuolella edelleen etätöitä. Jouni Hyypiän ensimmäistä vuotta teknisenä johtajana uudessa työpaikassa voi kuvailla poikkeukselliseksi ja jopa eriskummalliseksi.

– En ole vielä tavannut läheskään kaikkia täällä työskenteleviä, sillä vuosi on mennyt vahvasti etätöissä. Yhteistyö on sujunut hyvin koronasta huolimatta, ja Teams-kokouksia eri kokoonpanoissa saattaa olla 20–25 viikossa. Työkavereiden kasvot ovat tulleet tutuiksi enimmäkseen tietokoneen ruudulta. Etänä pystyy hoitamaan toimistohommia, muttei tekemään vettä laitoksilla eikä rakentamaan vesijohtoja työmailla, hän naurahtaa.

Pirkkalassa perheineen asuva Hyypiä on alun perin kotoisin Päijät-Hämeestä Artjärveltä, joka nykyisin kuuluu Orimattilaan. Hän päätyi nuorena miehenä Tampereelle opiskelemaan ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi ja poikkesi valmistuttuaan muutamaksi vuodeksi Turun seudulle, kunnes palasi takaisin Pirkanmaalle.

Ennen Tampereen Veden teknisen johtajan paikkaa Hyypiä toimi konsulttiyhtiö FCG:n toimialajohtajana verkostosuunnittelussa. Työuralla on kertynyt laajasti osaamista vesihuollosta aina yleissuunnitelmista kuntakohtaisiin kehittämissuunnitelmiin. Sitä täydentävät hankintaosaaminen ja kokemus katurakenteen alle tulevista rakenteista sekä niiden rakennuttamistehtävistä, sillä hän on toiminut myös katupuolen toimialajohtajana.

Katse pitkällä tulevaisuudessa

Teknisenä johtajana Hyypiä vastaa Tampereen Veden verkostosuunnittelusta eli vesi- ja jätevesiviemärijohtojen rakentamisen ja saneerauksen suunnittelusta.

– Meillä ei tehdä juurikaan omaa suunnittelua, vaan se ostetaan konsulttitoimistoilta. Tehtäväni on tarkistaa ja kommentoida konsulttien tekemiä verkostosuunnitelmia. Olen paljon tekemisissä maankäytön eli Tampereen kaupungin asema- ja yleiskaavoituksen kanssa, sillä vesihuolto on tärkeä osa uusien alueiden kaavoitusta, hän kertoo.

Tänä vuonna Tampereen Vedessä on mallinnettu vesijohto- ja viemäriverkostojen kapasiteetin nykytilanne sekä ennuste vuoden 2040 vedenkulutuksesta ja jätevesimäärästä. Ennuste pohjautuu kaupungin antamiin tietoihin tulevista uudisrakentamiskohteista ja asukasmääristä.

Korona-aikana vesihuolto on toiminut täysin normaalisti.
- Jouni Hyypiä

Verkostomalli auttaa hahmottamaan, missä putket alkavat jatkossa käydä ahtaaksi ja missä tarvitaan lisää kapasiteettia. Tieto on tarpeen, kun pohditaan investointeja.

Ensi vuoden iso ponnistus on laatia vesijohto- ja jätevesiviemäriverkon kuntoarvio sekä investointi- ja saneerausohjelma, joka ulottuu aina vuoteen 2041 saakka.

– Ohjelman pohjalta tiedämme, missä paikassa ja missä järjestyksessä johtoja pitää saneerata. Saneeraustarpeen arviointi on haasteellista, koska putket sijaitsevat kaksi metriä maan alla eikä niitä pääse helposti tarkastamaan. Johtojen ikä ja materiaali eivät kerro todellista tarvetta. Onneksi verkostoa on saneerattu koko ajan, joten tilanne on parempi kuin monessa muussa kaupungissa. Työsarkaa riittää, koska putket vanhenevat joka päivä, Hyypiä selvittää.

Jatkossa saneerauksiin on käytettävä entistä enemmän rahaa, koska monet 1960–70-luvuilla rakennetut johdot alkavat tulla elinkaarensa päähän. Saneerauskohteena ovat myös alueet, joilla hulevedet päätyvät jätevesiviemäriin. Näitä johtoja löytyy vielä joitain kymmeniä kilometrejä. Seka-alueet sijaitsevat pääasiassa keskustassa, mikä tekee rakentamisesta kallista.

Merkittäviä uudiskohteita suunnittelun alla ovat muun muassa Ojala-Lamminrahkan alueen vesihuolto, Kaupinojan ja Ruskon vedenkäsittelylaitosten välisen päärunkovesijohdon rakentaminen välille Juvanrinne-Solkimäenraitti, Ruskontien sekä Peltolammi-Sääksjärven vesihuoltolinjat.

Suuri osa Jouni Hyypiän työstä tapahtuu digitaalisesti kuvaruudun kautta, mutta vielä välillä tarvitaan vanhoja kunnon paperikarttojakin.

Riskit oltava hallinnassa

Vesihuolto kuuluu kriittiseen infrastruktuuriin. Sen on toimittava 24/7, ja mahdolliset riskit on tunnistettava ja niihin on varauduttava etukäteen. Tampereen Vedessä riskienhallinta kuuluu teknisen johtajan vastuulle. Liikelaitos siirtyi äskettäin kaupungin yhteiseen sähköiseen riskienhallintajärjestelmään, joka antaa kaupunkitasolla hyvän kokonaiskuvan riskeistä sekä mahdollistaa eri toimijoiden riskien vertailun ja hallinnoinnin.

Vesihuolto on tärkeä osa uusien alueiden kaavoitusta.
- Jouni Hyypiä

– Korona-aikana vesihuolto on toiminut täysin normaalisti. Tartuntojen välttämiseksi Vesitalossa ja laitoksilla on ollut vierailukielto ja siivousta tehostettu. Häiriötilanteiden johtoryhmä on pitänyt kerran viikossa palaverin, jossa on käsitelty pandemiaan liittyvät asiat ja muut mahdolliset häiriöt.

Etäluettavat mittarit koekäytössä

Teknisen johtajan vastuulle kuuluvat myös vesimittarit ja niiden vaihtoon liittyvät asiat sekä tonttien liitoskohtalausunnot ja niihin liittyvät asiat.

Tampereen Vesi aikoo tulevaisuudessa siirtyä lukemaan vesimittarit sähköisesti etäyhteyden avulla. Etäluettavien mittareiden pilottihanke käynnistyi viime kesänä, kun Hervantaan asennettiin ensimmäiset niistä erikokoisiin kiinteistöihin. Yhteensä niitä asennetaan kokeilussa 700 kappaletta.

– Testaamme mittareiden ja järjestelmän toimivuutta sekä sitä, miten etäluenta sopii yhteen vesilaskutuksen ja muiden Tampereen Veden järjestelmien kanssa. Saamme tuloksia toivottavasti ensi vuoden aikana. Tavoitteena on, että vuonna 2023 jo 30 prosenttia mittareista on etäluettavia, Hyypiä kertoo.

Teksti: Marjaana Lehtinen
Kuvat: Juho Paavola