Millainen ympäristöpahis vesihuolto on?
Tamperelaisen asukkaan vedenkäytöstä aiheutuva hiilipäästö on noin 20 kg co2e eli hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Tämä on noin yksi prosentti keskivertosuomalaisen asumisen hiilijalanjäljestä.
Aina voidaan kehittyä, mutta ei veden käsittelyä nyt suoranaisena ilmastopahiksena voi pitää. Puhdas vesi on välttämätöntä, eikä esimerkiksi jäteveden puhdistamisessa käytettäviä kemikaaleja voi vähentää määräänsä enempää, tai muuten ympäristö kärsisi nykyistä huonomman vedenpuhdistuksen kautta, Tampereen Veden kehityspäällikkö Risto Mäki huomauttaa.
Välilliset päästöt vielä kysymysmerkki
Hiilijalanjäljen pienentäminen on kuitenkin Tampereen Veden toiminnassa vahva tavoite. Se näkyy esimerkiksi kaikissa rakennushankkeissa.
Käytännössä yhtään verkostoinvestointihanketta ei tehdä ilman kunnollista CO2e-laskentaa. Työkalut ovat olemassa siihen, että tarkka arvio saadaan jo ennen kuin hanketta edes aloitetaan, Tampereen Veden rakennuttajainsinööri Jukka Palonperä sanoo.
Tempereen Veden toimintaa ohjaa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Lisäksi omia päästöjä ilmaan tarkastellaan GHG-protokollaan perustuen Scope 1 ja Scope 2 -päästöjen avulla.
– Kahden viime vuoden ajan olemme selvittäneet aika tarkastikin omien päästöjemme rakennetta. Sen sijaan Scope 3- eli muun muassa kemikaalien valmistukseen liittyviä välillisiä päästöjä emme vielä tarkasti tunne. Mahdollisuutemme vaikuttaa niiden tuotantoon ovat vähäiset ja koska ne ovat toiminnallemme välttämättömiä, tärkein kysymys hankinnassa on toimitusvarmuus, Mäki sanoo.
Runsastakaan vettä ei saa hukata
Tampereen Vedessä suurin yksittäinen energiasyöppö on jäteveden puhdistus. Vuonna 2021 sitä varten ostettiin sähköä 8000 MWh ja lämpöä 1700 MWh. Samalla tosin jätevedenpuhdistuksen sivuvirtana syntyvällä biokaasulla tuotettiin itse 4300 KWh sähköä ja 5800 MWh lämpöä.
– Jätevedenpuhdistuksessa ilmastus on hyvin energiaintensiivistä ja puhtaan veden puolella taas tuhansien vesikuutioiden pumppaus vesitornien kautta verkostoon kuluttaa paljon sähköä, joka tosin oman sähkösopimuksemme kautta on hiilidioksidivapaata, Mäki kertoo.
Hän huomauttaa, että ilmaston lämpenemisestä ja viime aikojen hellejaksoista huolimatta Suomi ei ole kuivumassa. Päin vastoin lisääntyvät sateet saattavat aika ajoin jopa kohottaa pohjavesien pintaa. Samalla ideaan tuhansien pohjattomien järvien maasta sisältyy myös ajatusharha. Kun vettä on yltäkylläisesti, ajatellaan että sitä voi huoletta käyttää.
– Ja osinhan se onkin totta. Samalla kuitenkin jokainen hankittava kuutio vettä kuluttaa energiaa ja aiheuttaa väistämättä päästöjä. Se on hyvä tiedostaa ja pyrkiä kohtuuteen, Mäki toteaa.
