Puhdasta vettä ympäristön ehdoilla

Ilmastopahista vesihuollosta ei saa tekemälläkään. Samalla oman toiminnan ympäristövaikutustenb tunnistaminen on luonnollinen osa modernin vesilaitoksen vastuullista toimintaa. Puhdasta vettä tarvitaan päivittäin, mutta sitä ei saa ottaa hinnalla millä hyvänsä.

Syksyinen päivä on kaunis, kun Tampereen Veden kehitysinsinööri Tiiu Vuori kävelee Hatanpään Arboretumin viheralueen väriloistossa. Viereinen Pyhäjärvi on sininen ja nykyisin järveksi puhdas. Kaukana ovat ajat, jolloin jätevesiä laskettiin Suomessakin suoraan vesistöihin ja uimapaikkansa sai katsoa tarkkaan.

Vesihuollossa on ympäristötyössä otettu isoja askelia. Se ei tarkoita, etteikö työtä olisi tehtävänä lisää. Puhdas vesi on ihmisille välttämätöntä, mutta veden käsittelyssä päästöt ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on pidettävä yhä vahvemmin mukana, Vuori sanoo.

Päästöt ilmaan, ostetun energian tuotantotapa ja rakentaminen, joka kuluttaa luonnonvaroja sekä energiaa ja synnyttää jätettä. Kun päälle lisätään veden puhdistamisessa välttämättömien kemikaalien tuotanto, ollaan Tampereen Vedelle tärkeimpien ympäristökysymysten ytimessä. 

Ympäristöasioissa vesilaitoksilla on omat alaan liittyvät erityispiirteensä. Samalla kuitenkin suuri osa täällä mietittävistä ympäristökysymyksistä ovat niitä aivan samoja, joiden kanssa painitaan tänä päivänä kaikissa yrityksissä, Vuori sanoo.

Puhdas liikkuminen kohottaa myös terveyttä

Miten Tampereen Vedessä liikutaan? Huonon puujalkavitsin mukaanhan vedessä liikutaan veneellä, mutta vesihuollossa liikutaan autolla. Käytössä on paljon raskasta kalustoa, jossa sähköiset voimalinjat eivät vielä ole lyöneet suuressa mittakaavassa läpi. 

Tampereen Veden autot kulkevat vielä dieselillä. Kesällä 2021 tehdyn linjauksen mukaan omiin autoihin tankataan uusiutuvaa dieseliä eli käytännössä Nesteen jätteistä ja tähteistä valmistettua MyDieseliä. Viime vuoden aikana uusiutuvan dieselin tankkausmäärä kymmenkertaistui edellisvuoteen verrattuna. 

Ei se vielä onnistu niin hyvin kuin haluaisimme, mihin vaikuttaa esimerkiksi saatavuus vain kolmella huoltoasemalla toiminta-alueellamme. Kuljemme kuitenkin oikeaan suuntaan ja kannustamme väkeä esimerkiksi täyttämään tankkia aina silloin, kun uusiutuvan dieselin asema sattuu reitille, Vuori sanoo.

Toinen yleisesti yrityskenttää koskettava kysymys on henkilöstön liikkuminen työpaikalle, jota Tampereen Vedessä on tutkittu kyselyin. Tavoitteena on tukea ympäristöystävällisiä ja terveyttä tukevia liikkumistapoja.

– Tulosten perusteella kehitämme henkilöstön kestävää liikkumista ja tämän vuoden aikana olemme tarjonneet porkkanana henkilöstöllemme polkupyörän huoltoa.

Jätevesi on ympäristökysymyksistä suurin

Mutta niitä ympäristökysymyksiin liittyviä erityispiirteitäkin Tampereen Vedestä löytyy. Yksi on ylitse muiden, Tiiu Vuori sanoo.

– Jätevesi on isoin juttu vesihuollossa. Jos sitä ei puhdisteta tai johdeta kunnolla, se näkyy nopeasti vesistöissä. Onneksemme viemäriverkosto ja puhdistuslaitokset ovat toimineet hyvin, ja silloinkin kun ne eivät ole toimineet täydellisesti, ne ovat toimineet riittävän hyvin, Vuori huomauttaa.

Jätevedenpuhdistuksessa Tampereella eletään muutoksen aattoa. Kun Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo valmistuu vuonna 2025, nykyiset Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamot ajetaan hallitusti alas. Vaikka vanhat puhdistamot ovat olleet loppusuoralla jo pidemmän aikaa, molempien toimintakykyä on sinnikkäästi parannettu loppuun asti. 

Vielä vuonna 2021 uusimme Raholassa yhden ilmastuslinjan putket, mikä paransikin puhdistamon toimintaa ja käyttövarmuutta. Seuraavana vuonna investoimme laitteistoon, jonka avulla kykenemme käsittelemään suuriakin virtaamahuippuja.

Rakennuttajainsinööri Jukka Palonperä kertoo, että viemäreiden pohjat lujitetaan puupaaluilla aina kun se on mahdollista, koska puu sitoo hiiltä toisin kuin betoni.

Betonia paaluihin vain pakon edessä

Tampereen alueella viemäriä kulkee lähes 800 kilometriä. Sitä uusitaan useita kilometrejä vuosittain ja rakennetaan uusille asuinalueille lisää. Yksi tämän hetken rakennuskohteista on Lielahden Hiedanrannassa. Se kuvaa rakentamiskäytäntöjä hyvin. 

Lielahdessa viemärin pohja lujitetaan betonipaalujen sijaan tukevilla puupaaluilla, joiden päälle valu tehdään.

Tutkimme aina ensin maaperän, ja jos sen tyyppi ja happamuus sallivat puun käytön ilman että se alkaa lahota, käytämme aina puuta. Se on sitonut vuosikausia itseensä hiiltä toisin kuin betoni, jonka valmistuksessa Co2-kuormaa syntyy jatkuvasti lisää, rakennuttajainsinööri Jukka Palonperä kertoo.

Betonipaalutusta käytetään edelleen silloin, jos maaperä uhkaa lahottaa puun.

Pinta- ja pohjavesiä seurataan jatkuvasti

Veden ottamiseen ja jätevedenpuhdistukseen liittyen ympäristöä tarkkaillaan herkeämättä. Tampereen Vedessä seurataan omien laitosten toiminnan vaikutusta pintavesiin, niiden pohjaeläimiin, kalakantoihin ja sedimentteihin eli maa-aineksen kerrostumiin.

Niin ikään suurennuslasin alla ovat veden hankinnassa pohjavedet ja niistä riippuvat ekosysteemit. Vuonna 2021 Tampereen ja Ylöjärven seudun toimijat aloittivat yhteisen pohjavesialueiden tarkkailun. 

Sen tavoitteena on saada aiempaa tarkempi kokonaiskuva pohjavesien laadusta ja pinnankorkeuksista, Vuori kertoo.

Pohjavedenpinnoissa oli Tampereella vuonna 2021 samankaltainen tilanne kuin Suomessa muutenkin. Pinnat nousivat tai olivat koholla, vaikka vähäsateiset kuukaudet paikoin väliaikaisesti laskivatkin pohjavedenpintoja. Tänä vuonna pohjaveden pinnat ovat Tampereen alueella kohonneet edellisvuotta korkeammiksi.

Pohjavedet tärkeitä ekosysteemeille

Monet eliöt ja ekosysteemit ovat riippuvaisia pohjavesistä. Parhaillaan Tampereen Vesi tekee yhteistyötä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja EU-rahoitteisen hankkeen kanssa. Hankkeessa pyritään uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun elinolojen parantamiseen Pinsiön-Matalusjoessa. Tampereen Vedellä on vedenottamo pohjavesialueella, mistä raakkujen asuttama joki saa talousalueen asukkaiden ohessa vetensä.

– Vuonna 2021 pumppasimme jokeen lisävettä noin 700 m3 vuorokaudessa. Samalla olemme mukana tutkimassa joen virtaamaa ja pohjavedenoton vaikutusta siihen.

Toinen harvinainen eläinkunnan edustaja Tampereen Veden toiminta-alueella on viitasammakko. Se elää muun muassa Kämmenniemen Mikkolanlammessa, missä sijaitsee kunnostettava jätevesien vanha purkupaikka. Kun lampea kunnostettiin viimeksi vuonna 2021, lammen ympäristöön kaivettiin suojalampareita viitasammakoille. 

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille, mutta samalla kaikki eliölajit ovat itsessään tärkeitä. Sitä asiaa ei yksinkertaisesti voi ohittaa.

Pohja- ja pintavesiä seurataan tarkasti, kertovat Tampereen Veden Risto Mäki ja Tiiu Vuori.