Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Hanavesi on paras janojuoma, muistutti ympäristöneuvoja Tiina Hakala Sammon koulun seiskaluokkalaisille.

Vinkkejä fiksuun arkeen

Miksi vettä ei kannata tuhlata, vaikka Suomessa on puhdasta vettä ja vesistöjä riittävästi? Tätä pohdittiin Sammon koulun seitsemännen luokan kotitaloustunnilla, jossa vieraili ympäristöneuvoja Tiina Hakala Ekokumppanit Oy:stä.

Miksi vettä ei kannata tuhlata, vaikka Suomessa on puhdasta vettä ja vesistöjä riittävästi? Tätä pohdittiin Sammon koulun seitsemännen luokan kotitaloustunnilla, jossa vieraili ympäristöneuvoja Tiina Hakala Ekokumppanit Oy:stä.

Sammon koulun seitsemäsluokkalaiset saavat kotitaloustunnilla tavallisesta poikkeavan kotiläksyn. Ympäristöneuvoja Tiina Hakala Ekokumppanit Oy:stä kehottaa katsomaan kellosta, kuinka kauan he viettävät aikaa suihkussa.

– Meneekö suihkussa 5 minuuttia vai 45 minuuttia? Voisiko aikaa lyhentää tai hanan sammuttaa siksi aikaa, kun saippuoi, naamioi ja ajelee säärikarvojaan? Tiina Hakala kyselee.

Hakala on tullut koululle puhumaan energiasta ja sen säästämisestä. Hän haluaa tuoda nuorille toivoa ja kannustusta siihen, että jokaisen teoilla on merkitystä.

Arjen pienistä valinnoista kasvaa isoja vaikutuksia, kun niitä tekee päivittäin, viikoittain ja kuukausittain. Järkevillä valinnoilla voi säästää rahaa ja energiaa ja hidastaa jopa ilmastonmuutosta.

– Ympäristön tila ei parane sillä, että tiedämme asiat, mutta emme tee niille mitään. Emme voi ehkä muuttaa kiinalaisten tapoja toimia, mutta voimme muuttaa itseämme ja toimia esimerkkinä muille, Hakala pohtii.

Ekokumppanit neuvoo ja kouluttaa

Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin ja sen liikelaitosten, Pirkanmaan Jätehuollon sekä Tampereen Sähkölaitoksen omistama yhtiö, joka opastaa ja kouluttaa ihmisiä kestävän kehityksen mukaisessa elämäntavassa. Tampereen Vesi on mukana yhtenä omistajista.

Ekokumppanit järjestää esimerkiksi koulutuksia, tapahtumia ja näyttelyitä kestävän kehityksen teemoista. Se toimii ympäristötietokeskus Moreeniassa, vesivoimalaitoksen tiloissa Tammerkosken rannalla.

Ympäristöneuvoja Tiina Hakala on kiertänyt kouluja Tampereella ja ympäristökunnissa parin vuoden ajan ja antanut käytännön vinkkejä siihen, miten omassa arjessa voi säästää energiaa ja luonnonvaroja. Kouluvierailut ovat tavoittaneet jo useita tuhansia oppilaita.

Seitsemäsluokkalaisille suunnattujen oppituntien aiheena on joko energia tai kestävä kulutus. Lisäksi Hakalan kollega Harri Helin käy puhumassa kolmasluokkalaisille arjen pikku teoista, joilla voi säästää ympäristöä.

Tampereen kouluille oppitunnit ovat maksuttomia. Myös ympäristökunnat voivat ostaa palveluja oppilailleen.

– Palaute opettajilta on ollut kiittävää. Aiheista on herännyt usein jälkikäteen keskustelua oppitunneilla, Hakala kertoo.

Vesi ei ole ilmaista

Mutta palataanpa Sammon kouluun ja kotitalousluokkaan. Käynnissä on energia-aiheinen oppitunti ja aiheena se, miksi vettä kannattaa käyttää järkevästi.

– Vesi on elintärkeä ja arvokas luonnonvara. On arvioitu, että vuonna 2050 suurimmalla osalla maailman ihmisistä on pulaa puhtaasta vedestä, Tiina Hakala kertoo oppilaille.

Meillä Suomessa vettä ja vesistöjä on riittävästi, mutta vesi ei silti ole ilmaista. Juomaveden puhdistukseen ja pumppaamiseen, käyttöveden lämmittämiseen ja jäteveden puhdistamiseen kuluu paljon energiaa, Hakala huomauttaa.

Kodeissa käytetään päivittäin peseytymiseen keskimäärin 60 litraa vettä, vessan vetämiseen 40 litraa, keittiössä 35 litraa ja pyykinpesuun 20 litraa. Suihkuläksyt annettiin jo, nyt pohditaan keittiössä käytettävää vettä. Miten tulisi tiskata, jotta vettä kuluu mahdollisimman vähän?

Oppilaita ujostuttaa, kukaan ei rohkene vastata. Lopulta yksi tytöistä nostaa kätensä:

– Altaaseen laitetaan vettä, eli ei pestä tiskejä juoksevan veden alla, hän tietää.

Entäs sitten tiskikoneella, täytetäänkö kone vain puolilleen? No pestään tietysti täysiä koneellisia.

– Ruoanlaitossa käytetään kuitenkin kylmää vettä, koska kuumaan veteen voi liueta putkista kuparia tai muita epäpuhtauksia. Joskus hygienia menee ympäristöasioiden edelle, Hakala kertoo.

Sammuta turhat valot

Paitsi vedestä, oppitunnilla jutellaan myös kodin lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta. Nämä kun ovat ne kolme suurinta asiaa, joihin kotona kuluu energiaa.

Tiina Hakala muistuttaa, että sopiva huonelämpötila on 21 astetta, makuuhuoneessa pari astetta viileämpi. Ikkunoita ei pidetä koko ajan auki, vaan tuuletus hoidetaan nopealla ristivedolla.

Sähkölaitteista eniten kuluttavat valaistus, kylmälaitteet, kodin elektroniikka ja sähkökiuas. Miten valaistuksen kanssa kannattaa toimia?

– Laitetaan valot pois huoneista, joissa ei olla, yksi tytöistä vastaa.

– Avataan verhot ja laitetaan valot pois, toinen oppilas muistaa.

Hakala kehottaa myös käyttämään led- ja energiansäästölamppuja, jotka kuluttavat hehkulamppuja vähemmän sähköä. Televisio kannattaa sammuttaa, kun sitä ei katso: eihän kukaan jätä imuriakaan yksin hurisemaan.

– Sähkölaitteiden herätevirrat ovat sitä kaikkein turhinta sähkönkulutusta. Kannattaa ottaa pistotulpat pois seinästä tai käyttää jatkojohtoa, josta virran saa napsautettua helposti pois päältä, Tiina Hakala vinkkaa.

Ympäristön tila ei parane sillä, että tiedämme asiat, mutta emme tee niille mitään. Emme voi ehkä muuttaa kiinalaisten tapoja toimia, mutta voimme muuttaa itseämme ja toimia esimerkkinä muille.

Tärkeä osa kotitalouden opetusta

Ympäristöneuvojan vierailu on ohitse ja oppilaat jatkavat tavallista kotitaloustuntia. Tuliko oppitunnilla jotain uutta, vai olivatko nämä ihan tuttuja juttuja?

Seiskaluokkalaisia hihityttää. Tuttuja juttuja olivat, mutta ehkä töpselien irrottaminen pistorasioista oli kuitenkin uutta. Valoja he myöntävät sammutelleensa, mutta muita arkisia ympäristötekoja ei juuri nyt tule mieleen, ainakaan kavereiden kuunnellessa vieressä.

Opettaja Tiina Sinivaara korostaa, että ympäristökasvatus on tärkeä osa kotitalouden opetusta.

– Väittäisin, että missään muussa oppiaineessa ei ole mahdollista opettaa näitä asioita niin konkreettisella ja läheisellä tavalla kuin kotitaloudessa. Käytämme vettä ja sähköä ja lajittelemme jätteitä joka oppitunnilla.

Seuraavaksi ryhdytään keittämään marjakiisseliä: otetaan kylmää vettä ja valitaan oikea keittoastia ja hellalevy, jotta sähköä ei kulu turhaan.

– Ympäristökasvatus on mukana jokaisella kotitaloustunnilla. On silti hyvä, että näistä asioista käy joku ulkopuolinenkin puhumassa. Vierailut tuovat vaihtelua oppilaiden arkeen, ja asiat jäävät ehkä paremmin heille mieleen, Sinivaara kiittelee.