Yksi kesä vastasi vuotta koulunpenkillä

Tampereen Veden eri osastoilla työskenteli toukokuun alusta elokuun loppuun yhteensä 14 kesäharjoittelijaa. Lisäksi Tampereen Vesi tarjosi lyhyempiä kesätyöjaksoja 16–17-vuotiaille nuorille.

Tampereen Vesi tarjosi tänä vuonna kesätöitä yhteensä 31 nuorelle. Alan opiskelijat saivat työharjoittelusta arvokasta käytännön oppia ja kokemusta.

Julia Haapalaista ja Johanna Luomasta naurattaa. Olen juuri kysynyt, onko kesätöihin Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla mahtunut jotain kommelluksia.

– Kaikesta on selvitty tähän mennessä, Luomanen tokaisee ja vilkaisee työtoveriaan hymyillen.

– Laitos on vielä pystyssä! Haapalainen lisää nauraen.

Useimmiten työpäivät jätevedenpuhdistamolla olivat tyttöjen mukaan leppoisia. Mutta kun tuli ongelmia, silloin piti juosta. Esimerkiksi pumppujen tukkeutuminen ja sähköhäiriöt aiheuttivat joskus pulmia.

Julia Haapalainen, 23, työskenteli Viinikanlahdella kesän ajan työnjohtoharjoittelijana. Hän mm. kirjasi kemikaaleja rahtikirjoihin, avusti altaiden vuosihuollossa ja ohjasi muita kesätyöntekijöitä.

Syksyllä Haapalainen jatkaa opintojaan TTY:llä eli Tampereen teknillisellä yliopistolla. Ympäristö- ja energiatekniikan tutkinnosta puuttuu enää diplomityö. Alassa kiehtoo erityisesti sen käytännönläheisyys.

– Koen, että tämä on hyödyllistä ja tarpeellista työtä. Jätevettä kuitenkin aina syntyy ja puhdasta vettä tarvitaan, hän pohtii.

Johanna Luomanen, 24, puolestaan työskenteli jätevedenpuhdistamolla toista kesää teknisen alan harjoittelijana. Tehtäviin kuului mm. vedenpuhdistusprosessin valvontaa ja säätämistä sekä erilaisia huoltotoimenpiteitä. Hän valmistui juuri ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian insinööriksi ja teki lopputyönsäkin Tampereen Vedelle.

Nuoret naiset kokevat, että kesätyö antoi heille paljon arvokasta käytännön kokemusta.

– Koulussa oppii teorian, mutta vasta työssä näkee, miten prosessi oikeasti toimii ja miten sitä säädetään ja ohjataan, Julia Haapalainen huomauttaa.
Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon miesvaltaiseen työyhteisöön he sujahtivat ongelmitta. Huumorintajua löytyi onneksi sekä vaki- että kesäväeltä.

– Hyvin olemme pärjänneet muiden mukana. Jos jotain ei jaksa tai pysty, niin sitten pitää vain pyytää apua, niin joku tulee auttamaan, Johanna Luomanen hymyilee.

Teoriasta käytäntöön

Lauri Rantala, 24, ja Karri Lehto, 24, työskentelivät kesän ajan Tampereen Vedellä vesi- ja viemäriverkoston työnjohtoharjoittelijoina.

Rantala opiskelee vielä TTY:llä ympäristötekniikkaa, Lehto puolestaan valmistui juuri ammattikorkeakoulusta saman alan insinööriksi. Kesätyö Tampereen Vedessä vahvisti molempien kokemusta siitä, että he ovat oikealla alalla.

– Kesän aikana olen oppinut yhtä paljon kuin yhdessä tai kahdessa vuodessa koulussa. Monesta asiasta on ehkä puhuttu aiemmin luennoilla, mutta vasta nyt asiat oikeasti ymmärtää, kun on nähnyt ne käytännössä ja joutunut selvittämään niitä itse, Lauri Rantala kuvailee.

Nuoret miehet pääsivät tekemään Tampereen Vedessä monenlaisia töitä: he kiersivät työmaita, ohjeistivat työntekijöitä, tapasivat asiakkaita ja vastasivat vikailmoituspuhelimeen. Puolet työpäivistä kului toimistolla Nekalassa, toinen puoli työmailla eri puolilla Tamperetta ja Pirkkalaa.

Rantalan mukaan vikailmoituksiin vastaaminen oli erityisen opettavaista.

– Jouduin usein myöntämään, että nyt en kyllä tiedä vastausta, ja soitan takaisin, kun tiedän paremmin. Siinä oppi paljon itsekin, hän miettii.

Karri Lehdon mukaan suuressa liikelaitoksessa sai perehtyä hyvin monenlaisiin töihin. Pienen kunnan vesilaitoksessa työ ei olisi ehkä ollut yhtä monipuolista.

– Olimme onnekkaita, kun pääsimme tänne tutustumaan juuri niihin tehtäviin, jotka meitä kiinnostavat. Täällä sai hyvin laajan näkökulman alan töihin, Karri Lehto summaa.

Karri Lehdolle (vas) ja Lauri Rantalalle kesätyö toi käytännön näkökulmaa ympäristötekniikkaan. Oppia tuntui kesän aikana tulleen yhtä paljon kuin vuodessa parissa koulunpenkillä.